Etusivu » Artikkelit » Lapsen kariesbakteeritartunta ja sen ehkäisy – näin onnistut
Karies

Lapsen kariesbakteeritartunta ja sen ehkäisy – näin onnistut

lapsen kariesbakteeritartunta
lapsen kariesbakteeritartunta
Lapsi on alttiina kariesbakteeritartunnalle ensimmäisen maitohampaan puhjettua eli noin kuuden kuukauden iässä. Kuva: Pexels

Lapsen suun terveyden ylläpitämisessä keskeisintä on suun terveydenhoito kotona. Huoltajien on tiedettävä, miten lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy onnistuu ravintotottumuksilla sekä ksylitolin ja fluorin käytöllä.

Mikä on kariesbakteeri?

Tavallisimpia kariesbakteereita ovat mutans-streptokokit. Kariesbakteeri ei elä hampaattomassa suussa, joten lapsi on alttiina tartunnalle ensimmäisen maitohampaan puhjettua eli noin kuuden kuukauden iässä.

Miksi on tärkeää pyrkiä ehkäisemään pienten lasten kariesbakteeritartuntaa?

Mitä nuorempana lapsi saa kariesbakteeritartunnan ja mitä hiilihydraattipitoisempaa lapsen ravinto on, sitä enemmän bakteereita kertyy lapsen suuhun ja sitä aikaisemmin ja enemmän kariesta esiintyy.

Siksi on tärkeää, että huoltajat ohjaavat lapsen suun omahoitotottumuksia, kuten suuhygienia- ja ravintotottumuksia alusta lähtien suun terveyttä edistäviksi. Kun lapsi omaksuu hampaiden harjauksen osaksi aamu- ja iltarutiineja ennen kahden vuoden ikää, tavasta tulee elinikäinen.

Miten karies tarttuu?

Tartunta tapahtuu syljen välityksellä. Kuka tahansa perheessä voi olla tartuntalähde, joten on tärkeää, etteivät huoltajat, sisarukset, isovanhemmat tai muut henkilöt syö tai maista ruokaa samasta lusikasta tai ”puhdista” lapsen tuttia omassa suussaan.

Tartunnan mahdollisuutta voi vähentää myös siten, että perheen jäsenet käyttävät päivittäin ksylitolituotteita eikä lapselle tarjota hiilihydraattipitoisia tuotteita hampaiden puhkeamisvaiheessa.

Mitä huoltajat voivat tehdä estääkseen tartunnan?

Huoltajien on osattava valita lapselle oikeat suuhygieniavälineet ja -tuotteet. Heidän on myös huolehdittava alle 6-vuotiaan lapsen hampaiden harjauksesta. Senkin jälkeen lapsen oman harjauksen tulos kannattaa tarkistaa aina yläkouluikään asti.

Karieksen ehkäisyssä suositellaan käytettäväksi päivittäin vähintään 5 g ksylitolia mieluiten aterioiden ja välipalojen päätteeksi. Näin kariesbakteerien aineenvaihduntatuotteena syntynyt happohyökkäys katkeaa. Alle 2-vuotiaalle suositellaan ainoastaan imeskeltäviä ja suuhun liukenevia pastilleja, ja 2-vuotias voi jo valvotusti pureskella purukumia.

Myös fluorihammastahnan käyttö harjauksen yhteydessä on olennainen osa karieksen ehkäisyä. Alle 3-vuotiaille riittää kahdesti päivässä sipaisu fluorihammastahnaa, ja 3–5-vuotiaille kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoinen nokare hammastahnaa. Suun runsasta huuhtelua ei suositella harjauksen jälkeen, sillä se saattaa heikentää fluorihammastahnan kariesta ehkäisevää vaikutusta.

Huoltajien on hyvä myös muistaa pitää huolta omasta suuhygieniastaan oikeanlaisilla tuotteilla.

Artikkeliin haastateltiin Savonia-ammattikorkeakoulun suun terveydenhoidon yliopettajaa ja suuhygienistin tutkinto-ohjelmavastaavaa Kaarina Sirviötä.

Next article