Saako kylmä juoma tai viileä ilma hampaasi vihlomaan? Hammaslääkäri Hannu Hausen kertoo, miten voit hoitaa ja ehkäistä vihlomista.
Hampaiden vihlonta ärsyttää kesken kauniin pakkaspäivän ulkoilun. Hammaslääkäri Hannu Hausen mainitsee, että monet vihlomisesta kärsivät huomaavat kivun vasta, kun menevät ulkoa sisälle lämmittelemään.
– Mutta yhtä inhottavalta kipu tuntuu silloinkin. Viileä ilma ja kylmä tai makea juotava saavat hammasluussa sijaitsevien kanavien nesteen liikkeelle. Nesteen liike välittyy hampaan ytimessä oleviin hermoihin. Tämä tuntuu hampaan vihlomisena, hammaslääkäri selventää.
Jos hampaat ovat terveet, kiille ja ikenet suojaavat hammasluuta eikä vihlontaa tapahdu.
Ärsyttävä hampaiden vihlonta johtuu useimmin siitä, että ikenet ovat vetäytyneet, jolloin hammaskaula on paljaana, eikä ikenen suojassa. Ikenien vetäytymisen syynä on tyypillisimmin ientulehdus eli parodontiitti.
Ientulehdusta hoidettaessa hammaslääkäri kaapii hammaskaulat puhtaiksi, jolloin hammasluu paljastuu lisää ja joksikin aikaa usein pahentaa vihlomista.
– Mutta parodontiitti pitää hoitaa, sillä tutkimuksissa on todettu, että parodontiittia sairastavilla esiintyy muun muassa enemmän sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta, Hausen kertoo.
Ehkäise ientulehduksen syntyminen
Viisasta olisi siis ehkäistä ientulehdusta syntymästä. Ientulehduksen ehkäisyssä, kuten ylipäätään suun terveyden ylläpidossa, on tärkeää pestä hampaat fluoritahnalla kahdesti päivässä ja puhdistaa hammasvälit hammaslangalla tai hammasväliharjalla.
Hampaita harjatessa ei kannata käyttää voimaa liiaksi, sillä parodontiitin lisäksi liian kovakourainen harjaus voi aiheuttaa ikenien vetäytymistä.
Harjauksessa hammaslääkäri kehottaa suosimaan sähköhammasharjaa, jolla harjatessamme olemme yleensä hellävaraisempia.
– Hampaiden vihlomiskivun hoitamiseksi puolestaan kannattaa käyttää hampaiden vihlontaa ehkäisevää hammastahnaa. Sen vaikutus perustuu siihen, että tahna muodostaa korkin paljaana olevien hammasluukanavien tulpaksi.
Muutama käyttökerta ei vielä riitä poistamaan vihlontaa, vaan vihlontaa ehkäisevää hammastahnaa voi olla tarpeen käyttää pidemmän aikaa.
– Hampaiden vihlonta voi johtua myös hampaassa olevasta reiästä tai halkeamasta, hammaseroosiosta, jonka seurauksena hammasluu on ohentunut.
Hammaseroosion ehkäisemisen vuoksi Hausen neuvoo vähentämään ruokailujen välistä napostelua ja sokeristen sekä happamien juomien siemailua pitkin päivää.
– Jos juo jotain hapanta juomaa kuten täysmehua, se tulisi tehdä aterian yhteydessä ja mieluiten vain kerran päivässä, Hausen lisää.
Artikkelia varten haastateltiin Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen asiantuntijaa Hannu Hausenia.