Lapsen hampaiden säännöllinen hoito on satsaus lapsen hyvinvointiin. Huolellinen harjaus ja sokeristen välipalojen välttäminen ovat tärkeitä niin normiarjessa kuin poikkeusoloissa.
Pandemia-aika on heittänyt monen perheen säännöllisen päivärytmin päälaelleen. Lisääntynyt kotona oleminen on saattanut lisätä napostelua, joka taas puolestaan laittaa hampaat koville.
Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Elisa Ronkaisen mukaan lasten hampaissa kuluneen kevään vaikutukset näkyvät viiveellä.
– Olemme tehneet pääsääntöisesti kiireellisiä tapauksia ja hoitoon ei ole hakeuduttu samalla tapaa kuin aiemmin. Nähtäväksi jää, kuinka aikuisten muuttunut arki vaikutti lasten naposteluun ja hampaiden säännölliseen harjaukseen. Mikäli hammaslääkäriin lähtö venyy, niin omahoitoon kannattaa panostaa entistäkin enemmän.
Nimittäin mikäli harjauksesta lipsutaan ja happohyökkäys jyllää pitkin päivää, suun terveyteen alkaa tulla ongelmia.
– Runsas välipalojen syönti altistaa hampaiden reikiintymiselle. Ruokailukertojen määrä olisi hyvä pitää viidessä kerrassa, että hampaat ehtivät toipua edellisestä happohyökkäyksestä.
Ronkaisen mukaan erityisesti sokerin käyttöä olisi hyvä rajata.
Pesu ei ole neuvottelukysymys. Lasten hampaiden harjaus on vanhempien vastuulla.
– Lapset saavat paljon sokeria esimerkiksi mehuista, makeisista, jugurteista, jopa muroista. En usko ehdottomaan linjaan ja herkkuhetki voi olla pari kertaa viikossa aterian yhteydessä, kunhan muutoin sokeria vältellään. Janojuomaksi tarjotaan vettä ja aterian jälkeen on hyvä ottaa jokin ksylitolituote.
Pieni vaiva, iso hyöty
Ronkainen kertoo, että viimeisimmän tutkimustiedon mukaan 5-vuotiaalla lapsella on keskimääräisesti ollut yksi reikiintynyt hammas, kun taas 17-vuotiaalla on ehtinyt olla jo noin neljä reikiintynyttä hammasta.
– Osaltaan näyttää siltä, että kehitys olisi jakautumassa kahden ääripään suuntaan. Osalla lapsia suun terveys on erinomainen ja osalle ongelmat kasaantuvat. Poikkeusoloissa tämä trendi voi vahvistua.
Ronkainen kuvailee törmäävänsä töissään usein vanhempien harhaluuloon, että huono hammas periytyy tai että maitohampaita ei tarvitse paikata.
– Se mikä periytyy, on huono hoito ja ruokavalio. Hyvillä ruokatottumuksilla ja säännöllisellä hampaiden harjauksella pystyy vaikuttamaan suun terveyteen merkittävästi.
Lapsen kanssa ei käydä neuvottelua
Hammaslääkärillä pelottelu tuskin motivoi lasta yhteistyöhön. Sen sijaan erilaiset sähköhammasharjoihin saatavat sovellukset ja muu mukava auttavat lasta kiinnittymään aamuin ja illoin toistettavaan harjausrutiiniin.
– Pesu ei ole neuvottelukysymys. Lasten hampaiden harjaus on vanhempien vastuulla ja suosittelen vanhempien auttavan pesussa aina noin 10-vuotiaaksi asti, sillä lapsen hienomotoriset taidot eivät riitä huolelliseen pesuun. Teiniltäkin on hyvä tsekata, että onhan hampaat varmasti pesty.
Artikkelia varten haastateltiin lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Elisa Ronkaista Oralilta.